Suomen laki

Suomessa on kahden tasoisia lakeja, perustuslakiin kirjatut säädökset ja Suomen laki, joka taas jakaantuu muun muassa rikoslakiin, kauppalakiin, isyyslakiin, ojalakiin, kielilakiin ja avioliittolakiin. Yhteensä erilaisia lakeja on useita kymmeniä ja niillä pyritään säännöstelemään kaikkia elämän osa-alueita.

Lakien tehtävä on varmistaa, että kansalaiset ovat toistensa kanssa tasavertaisessa asemassa kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Laki myös pyrkii varmistamaan kansalaisten turvallisuuden ja koskemattomuuden, samoin kuin heidän omaisuutensa koskemattomuuden, kuten perustuslaissa määrätään. Samoin Suomen laki pyrkii ohjaamaan ihmisten käyttäytymistä, jotta he eivät vahingoittaisi itseään tai jälkipolviaan vaikkapa valitsemalla liian epäsovinnaisen nimen tai avioitumalla lähisukulaisen kanssa.

Suomen perustuslaki

Perustuslaki on Suomen normihierarkian ylimmän asteen säädös ja siinä vahvistetaan maan valtiosääntö. Kaikkien Suomessa säädettyjen lakien, asetusten ja säädösten tulee olla sopusoinnussa perustuslain kanssa, samoin kaikkien niiden kansainvälisten valtioita sitovien sopimuksien, joihin Suomi sitoutuu.

Tämän hetkinen Suomen perustuslaki on säädetty vuonna 1999 ja sen astunut voimaan 1. maaliskuuta vuonna 2000. Ennen uuden perustuslain laatimista maassamme oli voimassa neljä yhdessä perustuslain veroisena toimivaa lakia – hallitusmuoto vuodelta 1919, valtiopäiväjärjestys vuodelta 1928 sekä vuodelta 1922 laki valtakunnanoikeudesta ja laki, joka antaa eduskunnalla oikeuden valvoa valtioneuvoston, oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen toimien laillisuutta. Ahvenanmaan itsehallintolaki taas on perustuslain tasoinen laki, jonka muuttaminen edellyttää niin Suomen eduskunnan kuin Ahvenanmaan maakuntapäivien yhdenmukaista päätöstä siten, että eduskunnan päätös on tehty perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Perustuslain muuttaminen on suuri prosessi ja muutoksen hyväksyminen edellyttää kahden kolmasosan enemmistöä ja joko edellisen eduskunnan päätöstä muutoksen hyväksymisestä lepäämään tai saman eduskunnan päätöstä perustuslain muutoksen käsittelyä kiireellisenä viiden kuudesosan enemmistöllä. Yhden eduskuntakauden aikana perustuslain muuttaminen on siis huomattavan vaikeaa, millä pyritään varmistamaan se, että esimerkiksi reaktiona joihinkin olosuhteisiin perustuslakia ei muuteta hätiköidysti.

Perustuslaissa on otettu huomioon ne kansainväliset sopimukset, jotka Suomi on ratifioinut. Esimerkiksi Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusjulistus on vaikuttanut perustuslakimme sisältöihin ja ne ovatkin sopusoinnussa keskenään. Samoin Suomen perustuslaki on sopusoinnussa Euroopan Unionin peruskirjan kanssa.

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelma on julkaisu, jossa julkaistaan kaikki Suomessa voimaan tulevat lait ja asetukset. Uusi laki tai lakimuutos viedään siihen välittömästi vahvistamisensa jälkeen. Säädöskokoelma on saatavilla sekä paperisena kirjana että sähköisesti. Siinä jokaisen asetuksen tai lain kohdalla mainitaan, milloin se on astunut voimaan ja minkä aikaisemman lainkohdan se korvaa, mikäli kyse ei ole aivan uudesta laista.

Uuden lain tai lain muutoksen julkaisu Suomen säädöskokoelmassa tapahtuu aina vain lain voimaan tullessa, ei enää myöhemmissä painoksissa. Siksi on vaikea sanoa, paljonko maassamme on lakeja, eikä kaikkia lakeja ole kootusti olemassa yhdessäkään paperisessa tai sähköisessä julkaisussa. Esimerkiksi Suomen laki -nimisissä kirjoissa on aina vain valikoima laeista.

Lakien säätäminen Suomessa

Suomen eduskunta on maamme lainsäädäntäelin. Myös valtioneuvosto voi joissakin olosuhteissa antaa asetuksia. Valtiossamme järjestelmä toimii niin, että tuomioistuimet ovat täysin erillään lakien säätämisestä ja toimeenpanovallasta.

Eurooppalaiset lait tuntevat hyvin monenlaisia lainsäädäntöjärjestyksiä ja nykypäivänäkin jopa Euroopan unionin sisällä on valtioita, joiden lainsäädäntäjärjestelmä on suuressa myllerryksessä. Hyvin usein kyse on tilanteista, joissa demokratian keskeisenä periaatteena pidettyä vallan kolmijakoa ei ole noudatettu tai sitä pyritään järkyttämään. Näin tapahtuu, jos lakeja säätävä elin on joko langettamassa tuomioita tai panemassa päätöksiä täytäntöön.

Kansalaisilla on Suomessa mahdollisuus tehdä kansalaisaloite, mikäli aloitteen taakse saadaan kerättyä 50 000 nimeä. Eduskunnan on käsiteltävä tällainen aloite ja mikäli yksinkertainen enemmistä kannattaa sitä, laki siirtyy valmisteluun.